Kansanlähetys ja Vatikaani

Kuopion piispa Jari Jolkkonen saarnasi Pohjois-Karjalan Kansanlähetyksen 50-vuotisjuhlissa 6.10.2019. Hän totesi pilke silmakulmassa Kansanlähetyksen ja Rooman paavin suhteista näin:

Kaste tekee meidän osalliseksi Jumalan armosta, Kristuksen teoista ja Pyhän Hengen kaikista lahjoista. Tämä on mahtava, iloinen ja vapauttava lahja. Mitään ei puutu, mitään ei tarvitse pelätä! Pyhä kaste myös asettaa meidät tielle, Kristuksen seuraamiseen tielle, jossa kasvetaan uskossa ja hyveissä, rakastetaan lähimmäistä ja etsiydytään säännöllisesti sanan ja ehtoollisen äärelle.

Mutta olkaamme rehellisiä: totuus on myös se, että länsimaisessa kulutuskulttuurissa monet kastetut eivät – syystä tai toisesta – pysy tällä tiellä. Monet vieraantuvat uskosta, joko siksi, että seurakunta ei onnistu heitä tavoittamaan tai siksi, että ympäröivä kulttuuri iskee kiilan isien uskon ja ihmisen välille. Joskus kristittyjen käytös vieroittaa ihmiset elämän tieltä, joskus taas raha, nautinto, ura tai muut epäjumalat ajavat kaikkivoipaisuuden ja itseriittoisuuden harhaan, jossa aidolle hengellisyydelle ei jää tilaa.

Juuri tästä havainnosta sai alkunsa tänään 50 vuotta viettävä Pohjois-Karjalan Kansanlähetys. Se on syntynyt Kristuksen lähetyskäskystä ja sen varaan perustuvasta lähetysinnostuksesta, kuten sen tunnuslause kertoo: ”Evankelioikaa kansat evankelioimaan kansoja.” Siis auttakaa ihmisiä löytämään elävä usko Jumalaan ja rakkaus lähimmäiseen, ja vahvistakaa heitä siinä, jotta he voisivat auttaa ihmisiä löytämään usko Jumalaan ja rakkaus lähimmäiseen elämää kannatteleviksi voimiksi.
Kun vierailin 2011 Vatikaanissa paavillisessa uuden evankelioimisen neuvostossa, joka Paavi Benedictus oli vuosi aiemmin perustanut, hätkähdin, kun kuulin heidän visionsa: evankelioida kansat evankelioimaan kansoja. Mietin, että onko paavi vakoillut Kansalähetyksen verkkosivuja tai peräti konsultoinut Heimo Karhapäätä Joensuusta.

Kansanlähetys on syntynyt kirkkomme sisällä ja sen hengellisen elämän yhteydessä, vaikka se onkin saanut vaikutteita kansainvälisestä evankelikaalisuudesta. Se on korostanut rakkautta Raamatun lukemiseen ja puolustanut pyhän kirjan arvovaltaa. Se on syntynyt innostuksesta kirkon lähetystehtävän toteuttamiseen niin kotimaassa kuin ulkomailla. Luterilaisena liikkeenä se ei kiellä pappisviran merkitystä, mutta erityisesti se on maallikkoliike, joka korostaa kaikkien kastettujen kristittyjen yhteistä pappeutta, siis sitä, että Kristuksen tuoksun levittäminen ei ole vain piispaksi tai papiksi vihittyjen tehtävä, eikä edes vain kirkon työntekijöiden tehtävä, vaan kaikkien kirkon jäsenten tehtävä. Tästä myös meidän kirkkojärjestyksemme lähtee, kun se sanoo: ”Seurakunnan ja sen jäsenten tulee edistää lähetystyötä, jonka tarkoituksena on evankeliumin levittäminen niiden keskuuteen, jotka eivät ole kristittyjä.”

Vaikka suhde kirkkoon ja piispoihin on joskus ollut jännitteinen, Kansanlähetys on aina ja erityisesti täällä Pohjois-Karjalassa pyrkinyt rakentamaan paikallisseurakuntaa. Yhtäältä se on tarjonnut etsijöille oman hengellisen kodin, mutta samalla se on myös rohkaissut heitä kantamaan vastuuta omasta paikallisseurakunnasta ja rakkaasta kirkosta.

Kansanlähetys muistuttaa kristinuskon yksinkertaisesta ytimestä: Kristus antaa elämän. Hän herättää meidät ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään. Mutta kyse ei ole vain tuonpuoleisuudesta, vaan hän tahtoo antaa rikkaan ja yltäkylläisen elämän jo nyt, jo tässä elämässä. Siksi hän tahtoo herättää eloon hengellisesti kuolleen ja kutsua meitä kuoleman saaton sijasta elämän kulkueeseen, ilon ja kiitoksen voittosaattoon. Tätä tehtävää Raamatussa kutsutaan Kristuksen tuoksun levittämisen tehtäväksi:

”Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua! Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen. Se on toisille kuoleman haju, joka tuo kuoleman, toisille elämän tuoksu, joka tuo elämän. Mutta kuka on tähän kelvollinen? Me emme ainakaan ole sellaisia kuin ne monet, jotka kaupittelevat Jumalan sanaa. Me julistamme sitä Jumalan edessä ja Kristusta palvellen, väärentämättömänä ja sellaisena kuin se tulee Jumalalta.” (2. Kor. 2)

Tähän Kristuksen tuoksun levittämisen tehtävään Vapahtaja kutsuu meistä jokaista.